Kestävyys liikkuvissa työkoneissa - mistä päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää?

Elämme maailmassa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole vain kaukainen uhka, vaan arkipäivää. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n tuoreen raportin mukaan viimeiset 11 vuotta ovat olleet myös mittaushistorian kuumimmat, ja ilmastonmuutoksen voimistamat äärisääilmiöt aiheuttavat vuosittain merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia haittoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi globaali ilmastosääntely kiristyy nopeasti. Esimerkiksi Euroopan Unioni julkaisi vuonna 2019 vihreän kehityksen ohjelmansa (Green Deal), jossa tähdätään vähintään 50 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 ja alueen hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tämän tueksi on jo julkaistu useita sitovia lakipaketteja, jotka vaikuttavat suoraan teollisuuteen ja sen arvoketjuihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kestävyys ei ole enää pelkkä arvo tai viestinnällinen teema – siitä on tullut keskeinen kilpailutekijä hinnan, laadun ja toimituskyvyn rinnalle. Yhä useammin asiakkaat vaativat konkreettista dataa tuotteiden ympäristövaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä, jo tarjousvaiheessa.

Kun yritys haluaa vähentää päästöjään, ensimmäinen askel on ymmärtää, mistä ne syntyvät. Usein huomio kohdistuu ensimmäisenä omaan tuotantoon ja energiankulutukseen. Tämä on tärkeä ja välttämätön lähtökohta, mutta kokonaisuuden kannalta vaikutus jää yllättävän pieneksi.

Tyypillisen hydraulikomponentin elinkaaripäästöistä:

• alle 1 % syntyy valmistuksessa

• noin 1–10 % raaka-aineista

• jopa yli 90 % käytön aikana

Tämä tarkoittaa, että selvästi suurin vaikutus syntyy siellä, missä komponentti tekee työnsä – asiakkaan koneessa, usein vuosien ajan. Johtopäätös on selkeä: jos päästöjä halutaan vähentää merkittävästi, fokus on siirrettävä käytön aikaiseen energiatehokkuuteen.

Kun tarkastelu siirretään käyttövaiheeseen, ratkaisujen merkitys korostuu. Yksittäisten komponenttien optimointi ei enää riitä – tarvitaan systeemitason ajattelua.

Otetaan esimerkkinä 17 tonnin dieselhydraulinen kaivinkone. Omissa mittauksissamme ja simuloinneissamme esimerkkikaivinkoneella olemme tunnistaneet kolme keskeistä kehityssuuntaa, joilla hyötysuhdetta voidaan parantaa ja päästöjä siten vähentää. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tulokset riippuvat sovelluksesta, käyttötavasta ja käyttöympäristöstä.

Toimittajan rooli ei ole enää pelkästään komponenttien toimittaminen, vaan kokonaisratkaisujen kehittäminen yhdessä arvoketjun kanssa. Tämä voi tarkoittaa muun muassa järjestelmien optimointia, sähköistämisen mahdollistamista, järjestelmätason energiatehokkuuden analysointia ja simulointia sekä elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen läpinäkyvyyttä.

Kestävät ratkaisut eivät ole pelkästään ympäristöteko – ne ovat myös liiketoimintamahdollisuus. Oikein suunniteltuina energiatehokkaammat koneet tarkoittavat myös pienempiä elinkaaren kustannuksia, parempaa kilpailukykyä, helpompaa vastaamista kiristyviin regulaatioihin ja uusia liiketoimintamalleja, kuten datan ja optimoinnin hyödyntämistä. Yritykset, jotka pystyvät yhdistämään kustannustehokkuuden, suorituskyvyn ja kestävyyden, ovat vahvoilla tulevaisuuden markkinassa.

Liikkuvien työkoneiden päästöistä valtaosa syntyy käytön aikana. Siksi merkittävimmät päästövähennykset saavutetaan:

1️⃣ sähköistämällä

2️⃣ optimoimalla järjestelmiä kokonaisuutena

3️⃣ hyödyntämällä automaatiota ja dataa

Kestävyys ei ole yksittäinen ominaisuus, vaan seurausta oikeista valinnoista koko elinkaaren aikana – ja ennen kaikkea toimivasta yhteistyöstä. Bosch Rexrothin tavoitteena on olla tässä kehityksessä kumppani, joka auttaa asiakkaitaan saavuttamaan sekä ympäristö- että liiketoimintatavoitteensa.

Heräsikö kysymyksiä? Ota yhteyttä Atteen, hän vastaa mielellään kysymyksiisi!