Kansainväliset mahdollisuudet Bosch Rexrothilla
Bosch Rexrothilla on mahdollista päästä työskentelemään kansainvälisissä projekteissa, ja joskus jopa mahdollisuus työskentelyjaksoon kansainvälisessä toimipisteessämme. Teollisuushydrauliikan suunnitteluinsinöörinä työskentelevä Elias Ala-Kaila pääsi noin vuoden kestävälle työkomennukselle Bosch Rexrothin pääkonttoriin Lohriin Saksaan. Täältä löydät hänen terveisiään reissultaan.
5/2026
Teil zwei: Es wird ernst…
Työkomennukseni kuherruskuukaudet ovat menneet hujauksessa ohi, ja nyt pitäisi saada käytännön kehitystyö hyrähtämään kunnolla käyntiin. Samalla olen joutunut toteamaan, etten voi tehdä kaikkea itse, vaan tuloksia saadakseni minun on tehtävä globaalia yhteistyötä kollegoideni kanssa, mitä esihenkilöni väittää normaaliksi toimintatavaksi. Go figure. Edessä on siis jonkinlainen tärkeiden sidosryhmien edustajien kerääminen (virtuaalisesti) yhteen kehitystyötä edistämään. Haasteena tulee olemaan saada projektiini liittyvät tehtävät tarpeeksi korkealle kollegoideni prioriteettilistalla. Aalto-yliopiston Valmistustekniikan kerhon perinteisessä wapputapahtumassa olen nähnyt käynnistettäviä koneistoja voideltavan Jallulla, mutta olkoon se tässä tapauksessa kuitenkin vasta suunnitelma B.
Jalkapallo yhdistää töissä ja vapaa-ajalla. Jos työkaverille ei keksi muuta sanottavaa, niin Bayern Münchenin viime pelin puheeksi ottaminen rikkoo jään lähes poikkeuksetta. Sain myös tietää osastollani järjestettävästä perinteisestä jalkapallon MM-kisaveikkauksesta, joka kuulostaa varmalta tavalta tappaa kisojen seuraamisesta kaikki ilo ja rentous. Varmoja tulosvinkkejä otetaan vastaan!
Paikalliseen jalkapallojoukkueeseen liityttyäni vapaa-aikaani kuuluu nykyään jalkapallotreenit kahdesti ja peli kerran viikossa, sekä tietysti pelin jälkeiset virvoitusjuomat jalkapalloseuran kerhotalon baarissa. Yllättäen yhdeksännen sarjatason peleihinkin löytää aina tiensä kymmenittäin katsojia kannustamaan oman kylän joukkue voittoon parin kilometrin päässä olevan naapurikylän joukkueesta.
Työpaikalla sain vihdoin aikaiseksi lähteä työkaverin kanssa pienelle tehdaskierrokselle. Mielessäni oli jo kummitellut skenaario, jossa loppuvuodesta Suomeen palatessani joutuisin myöntämään, että eipä tullut tutustuttua tehtaaseen enempää kuin mitä suorimmalla reitillä toimiston ja lounaskanttiinin välillä sattui näkemään. Pääasiassa teollisuushydrauliikkaan keskittyvällä Lohrin ykköstehtaalla valmistetaan muun muassa suuntaventtiileitä, logiikkapatruunoita, venttiililohkoja sekä sylintereitä. Osa valmistuksesta on vuosien saatossa siirretty firman ulkopuolisille toimittajille, mutta erityisesti haastavat ja asiakaskohtaiset erikoisratkaisut halutaan edelleen tehdä itse, mitä on pakko arvostaa.
Viikonloppureissuilla alkaa lähialueen kaupungit olla jo nähty, mutta onneksi Ranskakaan ei ole kaukana. Reilu neljä tuntia junalla Strasbourgiin ja reilu viisi Pariisiin tekee niistä realistisia pitkän viikonlopun matkakohteita, ja toisessa maassa käyminen on tuonut mukavaa vaihtelua ympärillä kuuluvan käsittämättömän siansaksan (pun intended) vaihtuessa toiseen. Täytyy muuten sanoa, että Deutsche Bahn on toiminut viime aikoina yllättävänkin hyvin, mutta alkuvuonna menettämäänsä luottamustani he eivät silti saa ihan helpolla palautettua.
Yleisesti ottaen arki rullaa nyt omalla painollaan, ja työkomennuksen lähestyessä puoltaväliä alkaa jo tuntua siltä, että loppuvuodesta takaisin Suomeen asettuminen tulee vaatimaan taas hieman totuttelua. Se on kuitenkin tulevaisuuden Eliaksen murhe.
Bis zum nächsten Mal!
Elias
2/2026
Guten Tag und Grüße aus Lohr!
Kovin paljon tuota enempää ei saksa vielä taivu, kun olen nyt kolmatta kuukautta ns. pääkallopaikalla eli Bosch Rexrothin pääkonttorilla kylässä nimeltä Lohr am Main, tunnin junamatkan päässä Frankfurt am Mainista itään. Yhteensä vajaan vuoden kestävää työkomennustani on reilut kahdeksan kuukautta jäljellä, joten toivon mukaan kielitaitokin ehtii vielä karttua.
Paljon on virrannut vettä Mainissa (suuruusluokkaa 40 miljardia kuutiota) sen jälkeen, kun edellisen kerran olen Lohrissa käynyt. Vuosi oli 2019, kun opiskelijana diplomityötä Rexillä tehdessäni tulin pyörähtämään täällä tutustumassa hydraulikoneikon säiliöiden virtausoptimointiin ja paikallisiin kollegoihin. Sen jälkeen vuodet ovat vierineet, kunnes nyt löydän itseni samasta paikasta saman aihepiirin ääreltä. Enpä kyllä olisi tätä silloin osannut arvata!
Tänne teollisuushydrauliikan keskuskeittiöön tuloni mahdollisti suoranainen ”match made in heaven” tekijää vailla oleva projekti yhdistettynä omaan osaamiseeni ja kiinnostukseeni. Tulin tänne kehittämään digitaalista ratkaisua uuden sukupolven virtausoptimoitujen hydraulikoneikon säiliöiden laajemman käytön mahdollistamiseksi. Diplomityötaustani lisäksi pääsen hyödyntämään tietotaitoa, jota olen kerryttänyt 3D-mallinnusohjelmamme pääkäyttäjänä ja Digital Workplace Champion -toiminnassa. Roolini Suomessa teollisuushydrauliikan ETO-projektien suunnitteluinsinöörinä kuuluu myös suoraan tässä projektissa kehitettävän ratkaisun käyttäjäryhmään, mistä on valtava hyöty projektin suuntaviivoja hahmotellessa.
Projektin alku on tarjonnut paljon uudenlaisia mielenkiintoisia työtehtäviä, kuten kollegoiden haastatteluja sidosryhmäanalyysiä varten sekä viime vuosien myyntidatan suodatusta ja analysointia. Kaikki se on tähdännyt Status Quon selvittämiseen, sillä onhan hyvä tietää missä ollaan, ennen kuin lähdetään ryntäämään innokkaasti eteenpäin. Toteutettavasta digitaalisesta ratkaisusta oli tosin jo ennen projektin alkua syntynyt kollegoiden joukossa monenlaisia, osin lennokkaitakin visioita (AI mainittu), mutta niitähän on jokaisen oltava tarvittaessa valmis päivittämään nyt keräämäni tiedon perusteella.
Tammikuun alussa tänne tullessani minua odotti luminen Keski-Saksa, ja sain kuulla lumimäärän olevan suurin ainakin viiteentoista vuoteen. Yhden käden sormet eivät riitä laskemaan, kuinka monta kertaa olen kuullut keskustelunavauksen ”Looks like you brought the weather with you :D”. Puolentoista kuukauden aikana lumi on parikin kertaa sulanut pois ja satanut uudelleen maahan. Paikalliset, siis myös aikuiset, ovat ottaneet poikkeuksellisesta tilanteesta ilon irti muun muassa pulkkailemalla.
Poikkeuksellisen talvinen sää ei ole estänyt minua nauttimasta uuteen maahan ja kulttuuriin tutustumisesta. Helmikuu on ollut täällä Fasching- eli karnevaaliaikaa, jolloin lähes joka kylässä ja kaupungissa järjestetään näyttäviä paraateja. Olen myös päässyt jatkamaan täällä jalkapalloharrastustani, ensin kollegoiden kanssa viikoittaisella pelivuorolla ja sittemmin myös paikallisessa alasarjajoukkueessa.
Kaiken kaikkiaan työkomennukseni alku on ollut erittäin positiivinen kokemus. Ken tietää, mitä vuosi tuo tullessaan työhön ja vapaa-aikaan, joten tilannepäivitystä seuraa joskus myöhemmin.
Bis später!
Elias